Koiran paras

Jokin aika sitten luin erään eläinkouluttajan ajatuksia siitä, mikä on koiran paras, ja ajatteleeko koiran omistaja oikeasti koiransa parasta.

Tämä oli sinänsä mielenkiintoinen asia, ja herätti monenlaisia ajatuksia. Ensinnäkin ajatus siitä, että totta kai koiran parasta ajattelee, jos koiran itselleen hankkii. Mutta tämäkin on yleistetty ajatus, koska on myös niitä, jotka ottavat koiran mutta eivät sitten kuitenkaan huolehdi koirasta koiralle tarpeellisin tavoin, laiminlyövät esimerkiksi turkin hoidon "koska koira ei pidä siitä". Tai jotain muuta vastaavaa. Syötetään koira ylipainoiseksi ja sitten jossain vaiheessa vain todetaan, että "se on jo vanha, sen kuuluukin kävellä tosi hitaasti ja vaivaisesti".

Painotan tässä vaiheessa tekstiä jo, että nämä ovat kaikki omia ajatuksiani, eivät pohjaa suoranaisesti mihinkään lähdetietoihin, eikä tämä ole myöskään "vastine" eläinkouluttajan ajatuksille. En siis ole kumoamassa mitään, en väitä mitään ajatuksistani oikeiksi, vaan haluan herättää porukkaa miettimään tätä enemmän. Kaikki ei aina ole niin täysin mustavalkoista.

(c) Eira Ilkka

Kun ajatellaan, niin kuin tuo kouluttaja omassa julkaisussaan kirjoitti, että koira osaa vaikkapa istua. Mutta jos se ei istukaan silloin kun pyytää, niin miten toimit? Painatko suosista koiran pyllyn alas? Komennatko niin monta kertaa, että koira varmasti istuu? Pyydät sen yhden kerran, ja jos ei mitään tapahdu, annat asian olla? Tai jotain muuta? Teetkö koiralle asioita "väkisin", vai pystytkö antaa sille selkeät ohjeet ja olla kärsivällinen? Kaikkihan lähtee sieltä arjen perustaidoista, vai lähteekö? Miten te ajattelette nämä asiat?

Itse olen huomannut, että kun on koiran kanssa molemminpuolinen luottamus, niin se on tärkein lähtökohta. Sitten luodaan tämän luottamuksen ohella niitä arjen taitoja, joita tarvitaan siihen, että koirasta tulee "kunnon kansalainen". Mutta onko tämäkään aina niin suoraviivaista? Mielestäni ei. Tähän vaikuttaa muun muassa koiran temperamentti, luonne, osittain rotu ja käyttötarkoituskin. Siihen vaikuttaa se, miten paljon pystyt ja ehdit pentuaikana sitoutua erilaisiin asioihin, aloitatko pentuarjen vaikkapa siitä, että pentu on työpäivien ajan yksin kotona, vai pystytkö olla sen kanssa pikkupentuarjesta sen osan, jolloin hiotaan sosiaaliset taidot ja opitaan monenlaista tekemisen kautta.

Miten määrittelet sen, miten ajattelet koirasi parasta? Toimitko ajatustesi mukaisesti, vai poikkeaako jokin asia ja miten?

Ehkä itselläni tuli tuon eläinkouluttajan kirjoituksista sellainen ajatus, että arki pyörisi vain sen eläimen ympärillä, ja kaikessa mentäisiin täysin eläimen ehdoilla. Näin karrikoidusti sanottuna. No, joillakin on toki täysin mahdollisuus olla ja elää vain sen eläimen kanssa ja sen ehdoilla. Siinä ei ole mitään pahaa, koska jokainen elää omanlaista elämäntilannettaan, eikä niitä voi vertailla keskenään. Jotkut yhdistävät työn ja koira-arjen, toiset opiskelun ja koira-arjen, ja jotkut näiden lisäksi vielä perhe-elämän. Oma ajatukseni on, että minun oma hyvinvointini täytyy tulla ensimmäisenä. Jos en "koirien yksinhuoltajaemäntänä" voi hyvin, miten voisin silloin huolehtia koiristani? Ja jos en voi hyvin syystä tai toisesta, onko lähipiirissäni sellaisia henkilöitä, joille voin luottaa koirieni hoidon kunnes taas pystyn hoitaa ne itse? Näitä asioita on tärkeää pohtia.

Koirieni hyvinvointiin liittyy siis se, että sitoudun huolehtimaan niistä ikään kuin myötä- ja vastamäessä. Ne kuuluvat osaksi perhettäni, ja teen kaikkeni, että niillä on asiat oikeasti hyvin. Mitä tämä sitten pitää sisällään? Se pitää sisällään seuraavia asioita (eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä) :

• turvallinen elinympäristö
• liikuntaa tarpeeksi ja monipuolisesti
• yhdessä oloa, yhdessä tekemistä
• jokaiselle oma tila lepäämiseen
• monipuolinen ruokavalio
• turkin, kynsien ja hampaiden huolto säännöllisesti
• sosiaalisuus toistenkin koirien kanssa
• harrastukset
• vakio-eläinlääkäri, joka tuntee ja tietää koirat
• luottamus molemmin puolin
• tietyt arkirutiinit, joita meillä ei kuitenkaan noudateta kelloon katsoen

Tuossa suurin osa asioista, mistä koostuu mun koirien hyvinvointi. Toki muitakin asioita on, mutta tässä isoimpia ja tärkeimpiä. Ehkä teillä on samanlaisia, tai sitten erilaisia. Ja sekin on täysin OK, koska teillä on varmasti erilainen elämäntilanne kuin minulla. Elän sinkkuna, jolloin siis huolehdin koirani yksin. Hädän tullen saan esimerkiksi äidiltäni apua koirien kanssa.

Koira-arjessa tulee vastaan myös tilanteita, kun koiran on "pakko" tehdä jokin asia. Otan muutamia esimerkkejä, joita koiran kanssa on pakko saada jollain tavalla tehtyä :

- Kynsien leikkaus; Sitä ei voi jättää tekemättä, koska muuten koiralle tulee kipuja ja onhan se jo lattioillekin huonoksi, saati jos koira hyppää ihmistä vasten, niin kynnet ovat ensimmäinen asia minkä huomioi. Kynsien leikkuuseen saa apuja koirakouluttajilta, ja esimerkiksi Musti&Mirri järjestää kynsienleikkuuta, samaten Dogman, ja varmasti muutkin firmat. Myös trimmaajat leikkaavat kynsiä. Hyvin vaikeissa tapauksissa kannattaa aloittaa eläinlääkäristä nukutuksen kera, ja sen jälkeen voi lähteä opettelemaan kynsien leikkuusta säännöllistä ja mukavaa rutiinia koiralle. Mutta ne kynnet on vain pakko hoitaa. Joskus saattaa olla tilanteita, että koiran kanssa "joutuu keskustella", mutta joskus ratkaisuna voi olla koiran oma asento, kynsien lyhentämiseen tarkoitettu väline (oikeanlaiset ja teroitetut kynsisakset, kynsitrimmeri...), tai vaikkapa se tila, missä koiran kynnet leikataan. Koiraa ei kuitenkaan saa satuttaa, ja täytyy huolehtia siitä, että koiralla on vapaus myös pitää välillä tauko. Kaikkia kynsiä ei ole pakko saada leikattua kerralla, mikäli siinä on haasteita.

- Turkin hoito: Pitkäkarvaiset rodut, pohjavillaiset rodut, kaikki joilla sitä karvaa on jollain tavalla, ne vaativat harjaamista. Sileäkarvaisetkin koirat tarvitsevat turkin hoidon, ja jokainen rotu tietenkin rodulleen ominaisin tavoin. Mikäli koira ei annan sinun käsitellä turkkia, älä jätä sitä hoitamatta. Takkuuntunut turkki aiheuttaa kipua koiralle, tuo mukanaan ihotulehduksia... Jos tarvitset apua, pyydä sitä vaikkapa koiratrimmaajalta. Turkin hoitoon on aina saatavilla hyviä neuvoja ja vinkkejä, joten ei kannata laiminlyödä tätä. Mun koirilla turkinhoito on sellainen "yhteistä aikaa"-hetki, jolloin keskityn vain siihen koiraan, jonka turkkia hoidan. Ja molemmat koirani tästä pitävät.

(c) Venla Tuomikoski

- Käytöstavat: Koiran on pakko oppia käyttäytymään hyvin. Se ei saa "perseillä" miten tahtoo. Mä oon tarkka siitä, että koirat mm. käyttäytyvät yksin ollessaan. Ne eivät saa pitää meteliä tuntikausia. Jos näin olisi, keskittyisin siihen, että saisin ongelman ratkaistua. Koirat eivät saa määritellä lenkkireittejä, vaan minä päätän mihin mennään. Käytöstavat koskevat myös muiden ihmisten kohtaamista, ja muiden koirien kohtaamista. Muiden koirien kohtaaminen on jonkin verran vielä työn alla, mutta silloinkin pidän huolen siitä, että otetaan vaikka välimatkaa tarvittaessa, eikä jäädä vaikeaan tilanteeseen tietoisesti. Käytöstavat on tärkeä osa arkea, ja koen koiranomistajana täyden vastuun siitä, miten koirani käyttäytyvät missäkin tilanteissa. Raimo-tipsun kautta käytöshaasteet tuli haasteeksi, ja yksityistunnit koirakouluttajalta oli pakko ottaa avuksi. Mutta niiden myötä mm. meidän hihnalenkeistä tuli rentoja ja mukavia, ja erilaiset arjen asiat alkoivat sujua paljon paremmin. Kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää! Ei todellakaan tarvitse ajatella, että "voi miten noloa hakea apua koiran käytöshaasteisiin." Päinvastoin, sehän on superrohkeaa ja valtavan viisasta!

Näitäkin asioita olisi varmasti vielä paljon enemmän, mutta säästääkseni teidän lukemisen määrää, lopettelen tähän. Olisi mielenkiintoista lukea muiden ajatuksia näistä asioista, ja miten teillä on mikäkin asia toiminut ja ei ole toiminut, mitkä on pakko ja mitä ei ole pakko, ja miten huolehdit koirasi hyvinvoinnista?

Saa kommentoida jos haluaa. Saa myös jättää asioita vain omiin ajatuksiin, kenties miettimään jotain tiettyä aihetta tai ehkä keskustelemaan jossain muualla jonkun kanssa näistä aiheista.

Pidetään koiristamme hyvää huolta kaikessa ❤️